Koirantäi (Linognathus setosus)

Koirantäi (Linognathus setosus) on koiralla edelleen varsin yleinen ulkoloinen. Koiran täi ei tartu ihmiseen. Koirat voivat saada tartunnan muista koirista, tartuntoja on yleensä talvisin.

Koira oireilee täitartuntaa kutisemalla ja hilseilemällä. Täit ja niiden munat voi erottaa paljaalla silmällä, mutta eläinlääkäri voi varmistaa diagnoosin. Älä vie koiraa eläinklinikan sisätiloihin, jos epäilet koiralla täitartuntaa, jottet tartuta muita paikalla olevia koiria.

Keskustele eläinlääkärisi kanssa koirallesi sopivasta täinhäätövalmisteesta. Muista ilmoittaa tartunnasta kaikille koiran kanssa lähiaikoina kosketuksissa olleiden koirien omistajille.

bugs

Kirput

Suomessa koiran oma kirppulaji (Ctenocephalides canis) on edelleen hyvin harvinainen. Koirassa havaitut kirput ovat useimmiten lintu-, orava- tai siilikirppuja. Koiralle merkittäviä kirppulajeja – erityisesti kissankirppua – esiintyy kuitenkin yleisesti jo Suomenlahden eteläpuolella sekä Etelä-Ruotsissa ja kaikkialla Euroopassa, joten matkustavan koiran kirppusuojauksesta on pidettävä huoli.

Kirppujen ennaltaehkäisyyn ja häätöön on olemassa useita erilaisia valmisteita, keskustele eläinlääkärisi kanssa koirallesi sopivasta tuotteesta.

Hilsepunkki (Cheyletiella yasguri)

Hilsepunkki (Cheyletiella yasguri) on koiran iholla esiintyvä mikroskooppisen pieni loinen, joka aiheuttaa aikuisella koiralla usein vain lieviä oireita tai koira voi olla oireeton. Hilsepunkki voi siirtyä ihmiseen, jolloin ihmisellä on kutinaa ja pieniä ihonäppylöitä.

Koiranpentu voi saada tartunnan aikuiselta oireettomalta kantajalta. Pennulla oireina on mm. hilseily ja kutina.

Eläinlääkäri diagnosoi hilsepunkin raape- ja teippinäytteillä. Joskus turkissa ja koiran iholla voi nähdä nk. ”liikkuvaa hilsettä”, jota pidetään hilsepunkkitartunnalle tyypillisenä oireena. Hilsepunkkitartuntaa hoidetaan eläinlääkäriltä saatavilla lääkkeillä.

Kapi (Sarcoptes scabiei)

Syyhypunkki (Sarcoptes scabiei) on koiran ihossa elävä loinen, joka useimmiten tarttuu koiraan ketuista tai supikoirista. Kaupunkikoirat saavat tartunnan useimmiten tutkiessaan kuolleen kaupunkiketun tai supikoiran raatoa tai kierittyään niiden makuupaikoilla tai jätöksissä.

Osalla koirista kapitartunta on oireeton. Kapitartunnan oireina on voimakas kutina ja ihomuutokset, lähinnä karvanlähtö. Ihomuutoksia havaitaan etenkin pään alueella, korvalehdillä ja korvalehtien reunoissa. Koiralle voi tulla myös rupia ja kovettumia erityisesti kyynärpäiden ja kintereen iholla. Hoitamaton kapitartunta altistaa ihon sekundaarisille bakteeritulehduksille.

Jos epäilet koirallasi kapitartuntaa tai epäilet sen olleen kosketuksissa esim. kapiseen ketunraatoon, ota yhteyttä eläinlääkäriisi. Älä vie tartunnan saanutta koiraa klinikalla sisään ilman eläinlääkärin lupaa, jotta tartunta ei leviäisi. Kapitartunta hoidetaan eläinlääkäriltä saatavilla reseptivalmisteilla. Syyhypunkin häädön lisäksi voidaan tarvita muuta ihon tukihoitoa.

Nenäpunkki (Pneumonyssoides caninum)

Koiran nenäpunkki (Pneumonyssoides caninum) on koiran nenä- ja poskionteloissa elävä loinen, joka ei aina aiheuta oireita. Nenäpunkki tarttuu useimmiten suoraan koirasta toiseen.

Tartunnan oireina on sierainvuotoa ja hajuaistin heikkenemistä. Tyypillinen oire on nk. reverse sneezing, jossa koiralla ikään kuin on vaikeuksia saada ilmaa nenänsä kautta.

Jos epäilet koirallasi nenäpunkkia, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Niiskutusoireita voi aiheuttaa myös muut syyt, kuten esimerkiksi ruohonkorsi sieraimessa tai katupöly. Muut samassa taloudessa asuvat koirat tai koiran kanssa läheisessä tekemisissä olevat koirat tulee myös hoitaa samanaikaisesti.

Sikaripunkki (Demodex canis)

Sikaripunkki (Demodex canis) on koiran karvatupessa elävä loinen. Sikaripunkki tarttuu emolta pennulle, myöhemmin tartuntaa ei voi saada. Sikaripunkkia esiintyy myös oireettomilla koirilla. Sikaripunkin aiheuttaa erilaisia iho-oireita, kuten karvanlähtöä, punotusta ja hilseilyä.

Sikaripunkin aiheuttamaa kolmea erityyppistä sairautta. Paikallisessa demodikoosissa on muutamia yksittäisiä ihomuutoksia pään alueella tai raajoissa. Tätä esiintyy useimmiten alle vuoden ikäisillä koirilla. Oireet yleensä helpottavat itsekseen. Yleistyneessä demodikoosissa on useita, laajoja ihomuutosalueita. Näillä alueilla voidaan sikaripunkin aiheuttamien muutosten lisäksi havaita myös sekundaarista tulehdusta. Pododemodikoosiksi kutsutaan tassuissa paikallisesti esiintyvää taudin muotoa. Tassuissa on punoitusta ja turvotusta, tassut tulehtuvat herkästi ja ovat arat.

Sikaripunkkitartuntaa epäiltäessä kannattaa koira aina viedä eläinlääkäriin. Tartunta todetaan ihon raapenäytteestä. Tarvittaessa voidaan ottaa koepaloja. Hoito määräytyy muutosten määrän ja voimakkuuden mukaan.